maanantai 20. lokakuuta 2014

"Kuka tätä nyt muka lukee..?"

Viime aikoina ovat minun kanssani samaa ryhmää olevat, eli vuoden 2015 morsiot, pohtineet bloginsa sielunelämää ja sitä, että kuka näitä oikein lukee?

Hääblogiin ei kieltämättä helpolla eksy, jos ei ole asian kanssa jotain tekemistä, eli esimerkiksi menossa naimisiin. En minä ainakaan ole hirveästi hääblogeja selaillut, ennen kuin menin kihloihin ja varsinkin, kun rupesin kirjoittamaan tätä omaani.

Olen ottanut blogin perustaessani riskin, että joku tuttu minut jossain vaiheessa bongaa.
Siksipä olen tehnyt tätä alusta asti omalla nimelläni ja ensimmäisissä teksteissä esiintyy myös kuvani. Koska minusta on mukavaa, että kirjoittajalla on kasvot, mutta ymmärrän myös, jos joku ei halua naamaansa/oikeaa nimeään blogissa julkaista.

kuva

Minulla on ollut muutama blogi aikaisemminkin, mutta niissä olen kirjoitellut vain eläimistäni.
Hevosten ja koiran blogit yhdistyivät reilu vuosi sitten ja muuttivat Heporanta-nimen alle. Eipä tuostakaan blogista kovin moni tiedä, eläinten kasvattajat ja vanhat opiskelukaverit ehkä.
Siksi päätin olla piilottelematta tässäkään blogissa. Ajattelin jotenkin, ettei kukaan edes löydä minua.

Blogi on ollut täysin salassa puolisen vuotta. Sitten toinen kaasoni löysi sen.
Sitten kerroin siitä veljeni kihlatulle. Hän kertoi tästä henkilöille x. Opiskelukaverini mainitsi hääblogistani kesällä, mutta hän eksyi tänne heppablogin kautta.
Pari viikkoa sitten miehen sisko kehui lukeneensa blogiani. Ja hänen poikansa... (What? Mies lukemassa hääblogia?) Siskon pojan kihlattu oli bongannut tämän. Vaikea olla tunnistamatta, kun nimi on sivupalkissa..
Nyt tästä tietää aika moni, joka saa ensi kesänä hääkutsun.

Mutta minäpäs olen ennakoinut, että tänne saattaa jossain vaiheessa tulla sukuryntäys.
Siksi en kerro täällä kaikkea, mitä häissä tapahtuu. Te tiedätte, että meillä on baari ja karkkibuffa ja bingo. Mutta ohjelmasta teillä ei ole mitään tietoa. Hääkakun näette vasta pöydässä. Puvusta tiedätte vain pienen kuvan verran. Hahhahhaa! Ette saa tietää edes häävalssia etukäteen, tai sitä että onko sitä...?
Saatan myös suoltaa aikani kuluksi jotain ihan soopaa tänne. Ehkä me olemmekin menneet naimisiin viime kesänä salaa kaikilta...

Loppujen lopuksi, uskon, ettei kovinkaan moni meidän vieraista tätä lue.
Miksi lukisi? Tädeillä, sedillä ja serkuilla on varmaan parempaakin tekemistä, kuin lukea mun intoilua kallopilleistä ja epäonnistuneista askarteluista.
Ja vaikka lukisikin, niin ehkä ne vieraat, jotka ovat tätä touhotusta seuranneet, myös bongailevat niitä yksityiskohtia häistä muita paremmin. Olisi kamalaa, jos kukaan ei huomaisi niitä kallopillejä, jotka jenkkilästä asti tilasin! ;)

Tokihan täällä käy porukkaa, kävijätilastoni ovat hypänneet huimasti ylös, mutta epäilen sitä joksikin bloggerin omaksi bugiksi. Tuskin jenkkit nyt NIIN paljon suomalaisia hääblogeja lukee....
Virallisia lukijoitakin on muutama eksynyt, kiitos teille kaikille!
Myös jokainen kommentti piristää aina ja hääbloggareiden keskuudessa tuntuu olevan sellaista me-henkeä ja mukavaa verkostoitumista. On ihanaa kuulua teidän joukkoonne, kiitos!
Toivottavasti tapaan mahdollisimman monta kanssabloggaajaa Save The Date-messuilla muutaman viikon päästä.

Ja sinä sukulainen siellä ruudun takana, ilmianna itsesi, vaikka kommenttiboxiin.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. Heh, vaikka minä olen ollut koko ikäni järjetön häähullu, täytyy myöntää, etten ollut eksynyt yhteenkään hääblogiin, ennen kuin aloin perustaa alan yritystä! Toki olen blogannut vuosikaudet ja blogimaailmaa seurannut, mutta tämä häämailma tuntuu olevan joku ihan oma maailmansa, jossa on todellakin paljon pienemmät, mutta sitäkin tutummat piirit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en kanssa itse ole korkeintaan kuin joskus Miloun blogia silmäillyt, ennen kihlautumista siis.
      Mutta tosiaan, hääblogimaailmaan on ihana kuulua ja saan varmaan jonkun häiden jälkeisen masennuksen pelkästään sen takia, etten voi enää järjestellä häitämme ja kirjoittaa niistä tänne.

      Poista
  2. Mä koin tällaisen kriisin jo viime vuonna. Tuli sellainen olo ettei viitsi kirjoittaa mitään, jos häävieraat lukevatkin blogia ja näin ollen tietävät häistä jo kaiken.
    Onneksi se meni nopeasti ohi. Moni häävieras seuraa blogia, mutta mitä sitten? Mitä sitten jos häävieraat tietävät etukäteen että minkälaisia maljakoita tai minkälaisia kukkia me aiotaan häihin hommata?
    Se fiilis ja meininki mikä sitten häissä tulee olemaan, ei sitä valitettavasti pysty blogiin kuvaamaan, vaikka haluaisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas nimenomaan toivon, että vieraat juurikin arvostaisivat sitä vaivaa, jonka näemme ja huomaisivat ne kaikki yksityiskohdat. Ehkä blogi helpottaa siinä. Enkä siltikään usko, että muistan edes puolista yksityiskohdista mainita täällä, ennen häitä, joten yllätyksiä varmasti on paljon.

      Poista
  3. Mä oon samoilla linjoilla Jannican kanssa ettei haittaa vaikka vieraat tietäisi häistä suhteellisen paljon, kunhan puku, sormus ja ohjelma pysyvät salassa :) mä en osaa edes ajatella että joku meidän vieraista eksyisi mun blogiin, mahtaakohan kukaan muu kuin minä sellasia ylipäätään edes lukea :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotas vaan, lukijoita voi olla yllättävissäin suunnissa! :)
      Vähän niin kuin tuo miehen siskonpoika. ;)

      Poista

Sano nyt sinäkin jotain.